|
Click here for analysis, documents and links related to the Mid-year Budget Rectification. Core Group Transparency Timor-Leste Tetum kraikStatement to Media |
![]() |
Core Group Press Conference July 3. Left to right: Carlos Florindo (ETADEP), Julino Ximenes (Asosiasaun HAK), Viriato Seac (La'o Hamutuk), Sedelizio "Leo" Ximenes (Fundasaun Ba Los) |
Core Group Transparency Timor-Leste
Rede Transparensia Timor-Leste
Secretariat: Mata Dalan Institute, Bebonuk, Dili, Timor-Leste
redetransparensia@gmail.com, Zinha (+670)7356500
Iha loron 18 fulan Juñu 2008, Konsellu Ministru Timor Leste pasa ona Orsamentu rektifikativu ba tinan 2008, no haruka ona esbosu ne’e ba Parlamentu Nasionál hodi aprova. Core Group Transparency, hanesan redi ida ba ONG sira hodi tau-matan ba Guvernu nia atividade sira, rede ne’e preokupa tebes ho asuntu Orsamentu Rektifikativu Tinan-Klaran 2008 nian no halo ona asaun balun atu fó tulun hadi’a prosesu ne’e. Atu involve an iha prosesu ne’e, Core Group Transparency, husu ona ba Komisaun C no membru Parlamentu atu bele fó tempo no fatin ba Core Group ba hatoo Sosiadade Civil sira-nia testemoña iha Parliamentu, maibe resposta ne’ebé hetan ona mak labele tamba laiha sira preukupadu los ona.
Ami hakarak fó hanoin ba membru Parlamentu Nasionál mak hanesan povu nia reprezentante ne’ebé hili hosi povu no fó ona responsabilidade atu hodi proteze povu nia interese iha Parlamentu. Ami eziji ba membru Parlamentu sira atu rona didi’ak saida mak sidadaun Timor-Leste sira-nia lian. Ami ho laran hakraik-an husú ba media atu fahe no halekar informasaun no halo kuntinua halo nafatin sira-nia investigasaun kona-ba prosesu orsamentu ne’e rasik. No ami husú nafatin mos ba ema hotu atu nafatin deskuti informasaun ne’e no eziji ba sira-nia reprezentante iha Parlamentu hodi bele hadi’ak liutan prosesu ne’ebé temin ona.
Ami hakarak bolu antensaun ema hotu nian ba pontu balun ne’ebé relasiona ba Orsamentu rektifikativu Tinan-Klaran 2008 no partisipasaun ema hotu nian iha prosesu ne’e.
Komentariu kona-ba Orsamentu Rektifikasaun Tinan-Klaran ne’e
Orsamentu Estadu 2008 ne’ebé aprova ona iha Dezembru tinan-kotuk, hamutuk tokon $347.8, ne’ebé sei selu hosi osan Fundu Petroleu tokon $294 no fundu seluk mai hosi rendementu domestik nian no osan rezerva ne’ebé iha tiha ona. Iha tempo ne’eba, osan ne’ebé atu foti hosi Fundu Petroleu maksimu ona tuir dunik Lei Fundu Petroleum no Estimatizasaun Rendimentu Sustentavel (ESI) nia haruka. Iha tempo ne’eba ita-nia Primeiru Ministru hateten katak “Governu sei la hasai osan hosi Fundu Petroleu ne’ebé aas liu fali Estimatizaun Rendementu Sustentavel ba iha tinan fiscal oin-mai.”
Orsamentu Tinan-Klaran ne’e proposta “rektifikativu” ida hodi hasa’e tan orsamentu 2008 ba tokon $773.3, ne’ebé tokon $686.8 sei foti mai hosi Fundu Petroleu. Ne’e hasa’e orsamentu ba pursentu 122, hadalas ona orsamentu original. Guverno kalkula-fali ESI no hetan tokon $396.1 (pursentu 35 aas liu kalkulasaun iha fulan Dezembru). Orsamentu ne’e sedauk too atu hodi selu gastu ne’ebé aumenta ona ne’e, tan ne’e orsamentu ne’ebé proposta ona atu foti tan tokon $290.7 hosi Fundu Petroleum.
Ami ho laran-hakraik an husú ba Parliamentu atu konsidera didi’ak pontu hirak tuir mai ne’e no husú klarifikasaun hosi Governu hodi bele hadi’a di’ak liu tan orsamentu ne’e:
Orsamentu Rektifikativu Tinan-Klaran 2008 ida ne’e tenke uza hodi hadi’ak liutan orsamentu original no halo mudansa oitoan deit, laos fali atu muda buat sira ne’e hotu. Tempo badak tebes ba Parlamentu atu halo deskusaun ne’ebe di’ak ba atualiza ho mudansa no aumenta ne’ebé barak los ne’e. Tantu, ami eziji ba Parlamentu atu prolonga tan tempo hodi deskuti no ba halo desizaun.
Hasa’e Orsamentu Rektifikasaun Tinan-Klaran ne’e haree-liu ba subsidiu no hasa’e salariu no lalais hatama mos desizaun politika ho osan tokon $240 ba Fundu Stabilizasaun Ekonomia no osan atu hodi selu Fabrika Eletrisidade heavy-oil (mina-alkatraun) no nia sistema distribuisaun eletrisidade (osan tokon $390 ba tinan haat nia laran). Projeitu rua ne’e halo la liu hosi konsultasaun publiku ruma, no la tuir mos mekanismu tenderizasaun ne’ebé di’ak. Liu-liu haree ba fundu no projeitu boot ne’ebé presiza atu estuda-didi’ak ninia impaktu ba moris sosial, ekonomia, kultura no ambiente.
Osan lubuk ida mak aloka ona ba Fundu Estabilizasaun Ekonomia—kuaze atu barak hanesan ho orsamentu orijinal ba 2008—maibe Parlamentu sedauk fó hatene kona-ba osan ne’e atu uza ba halo saida ka oinsa atu maneza osan ne’e? Too agora sedauk klaru, dekretu lei pasa tiha ona hodi harii Fundu ne’e duke halo lei parliamentaria ida ne’ebé nakloke ba debate. Maske ita kompriende Governu hakarak hatuun folin sasan importa sira ne’e no Fundu ne’e sei halo Governu selu ba sasan importasaun nian. Ne’e sei hamosu komitmentu ida ne’ebé sei labele muda ka troka ba iha governu iha tempo oin mai. Osan ne’ebé iha ba importasaun sei halo folin sasan sa’e aas, sei kontra los-los saida mak ema ida-idak nia hakarak. Ne’e hadok mos kampo servisu ba ema lobun sira ne’ebé moris laiha osan barak.
Durante fulan-tolu primeitu tinan 2008, Governu gasta deit tokon $32.4, ezekuta ona osan latoo pursentu 10 hosi orsamentu ne’e, no iha fulan Juñu-klaran sira gasta ona maizumenus tokon $80.2 deit. Ne’e hatudu katak hosi osan tokon $348, sei iha osan tokon $267 mak seidauk gasta. Ho proposta “rektifikasaun” ne’e, Governu sei atu gasta tan osan tokon $693 tan. Ami hanoin ne’e la realistiku tebes katak Governu bele gasta osan barak hanesan ne’e iha fulan neen nia laran, karik ne’e akontese sei hatudu katak Governu sei gasta dalas ualu lalais liu hosi buat ne’ebé sira halo ona. Muda osan ba iha fundu ne’ebé foin halo ne’e la hanesan ho gasta ona osan ne’e.
Fundu Petroliu harii ona atu hodi salvaguarda hasoru malisan rikusoin ne’ebé ameasa nasaun terseiru-mundu sira ne’ebé mak depende makaas ba rendementu mina no gas. Estimatizasaun Rendementu Sustentavel harii hanesan valor maksimu ida ne’ebé tenke gasta ho koidadu tebes. Ita iha sorti boot ida katak ita hetan rendementu hosi mina no gas ne’ebé halo ita sai hanesan nasaun riku, maibe wainhira ita gasta barak ka aas liu fali ESI, sei sai hanesan ameasa ne’ebé sei lori ita-nia nasaun ba rai-kuak malisan rikusoin nian. Karik mina nia folin tuun ka ita-nia rikosoin mina no gas maran ona, Timor Leste tenkeser ba impresta ona osan.
Adisionalmente ba proposta osan tokon $773.3 hosi rektifikasaun orsamentu ba 2008, inklui mos komitmentu ba projeitu ba tinan-barak ho osan maizumenus tokon $547 (inklui redi eletrisidade, ro-ahi patrolia, no halo sistema irigasaun). Karik orsamentu rektifikasaun ne’e pasa, projeitu sira ne’e mos aprova kedas ona. Pratika hanesan ne’e perigozu tebes, liu-liu projeitu sira ne’e barak mak halo la liu hosi prosesu konsultasaun ida ne’ebé fó antensaun ba impaktu moris sosial, kultura, ekonomia no nasaun nia ambiente. Projeitu boot sira hanesan ne’e labele aprova deit hanesan ne’e.
Komentariu kona-ba Prosesu Orsamentu
Ita-nia konstituisaun (i.e. Art. 40, 46, 48, 63, iha seluk mos) garante direitu ita-nia sidadaun sira-nian, hanesan individu ka iha asosiasaun nudar organizasaun sociadade civil, atu halo no fó sai hanoin ba estadu nia orsamentu. Ne’e presiza tebes atu dokumentu orsamentu hotu fó no disponivel ba ema hotu. Ida ne’e liu-liu ba kazu proposta orsamentu, ne’ebé tenke desponivel ba sidadaun hotu, no deskuti iha konsultasaun publiku molok lejislador sira adopta. Ida ne’e sei fó benefisiu, la taka prosesu wainira konsulta ona prosesu orsamentu ho Sosiadade Civil iha nivel Ministeriu molok lori ba iha Konsellu Ministru. Ami husú ho laran-hakraik an ba Parliamentu atu husu hikas fali no proposta ba Governu halo tuir prosesu ne’e.
Timor Leste iha prosesu orsamentu ida ne’ebé la efisiente, la demokratiku, ansi-liu, iha tempo badak no segredu liu. Iha buat barak mak kontribui ba hamosu kondisaun sira ne’e:
Iha ne’eba la informa antis deklarasaun orsamentu tinan nian, no perparasaun, ema no lejislador ba Orsamentu Estadu nia asuntu jeral hanesan total gasta, total rendementu no deve ne’ebé sei iha durante orsamentu tinan tuir mai.
Orsamentu Estadu tenke sai hanesan reflesaun ida hosi programa governu ba tinan ne’e, no ba futuru. Tenke implementa politika ba tempo mediu no ba tempo naruk ne’ebé tau ona iha Planu Dezenvolvimentu Nasionál, Relatoriu Estdu de Nasaun, no mos dokumentu importante seluk tan. Tenke iha politika no program uluk lai, ho orsamentu hodi hala’o programa no politika sira ne’e.
Iha kuaze kada tinan fiskal, proposta orsamentu foun sempre ansi iha tempo semana balun deit no Parlimentu iha deit tempo oitoan atu haree no estuda orsamentu ne’e. Konsekuensia, iha ne’eba mak komunikasaun no konsultasaun ho ema peritu sira limitadu tebes. Ne’e hamosu ameasa ba kria objetivu ne’ebé labele atinzi iha orsamentu laran.
Relatoriu ezekusaun orsamentu ne’e tarde (Relatoriu Trimestre primeiru fulan Janeiru too Marsu desponivel deit iha internet iha loron 23 Juñu) no dala barak labele hetan asesu nu’udar Ministeriu Finansas laiha intensaun di’ak atu desimina informasaun ba publiku. Dala barak, relatoriu ezekusaun orsamentu hatudu ona katak gasta oitoan liu, tantu bele hamosu hikas fali ami nian komentariu iha leten ne’e.
Revizaun iha tinan-klaran tenke iha atulizasaun ne’ebé hatama hotu kona-ba implementasaun orsamentu, inklui revizaun ida ba prediksaun ekonomia ne’ebé hatama iha orsamentu no atuliza predisaun ba rezultadu orsamentu ba orsamentu tinan ne’e. Dokumentu hotu tenke disponivel ba iha fatin hotu.
Iha ne’eba la iha fatin ida atu ema sosiadade civil bele asesu dokumentu publiku iha tempo hanesan. Sosiadade Civil no media susar tebes atu hetan dokumentu orsamentu sira ne’e: no la iha tulun hosi Sekretariu Estadu ba konsellu Ministru ka Ministeriu Finansas.
Statement ne’e perpara hosi membru Core Group Transparency. Kopia Elektronika (iha lian tetum no ingles) bele hetan hosi Sekretariadu, redetransparensia@gmail.com, ka hosi www.laohamutuk.org/econ/MYBU08/RDTLMYBU08.htm.
Oranizasaun Sosiadade Civil:
Asosasiaun Hak, ETADEP, FONGTIL, Fundasaun Ba Loos, Haburas, La’o Hamutuk, Mata Dalan Institute, Rede Feto
The Timor-Leste Institute for Development Monitoring and Analysis (La’o Hamutuk) |