Treinamentu kona-ba Orsamentu Jeral Estadu RDTL Textu Apresentasau, husi aprezentasaun Powerpoint (4 MB) Hili dezenho ida atu hare'e boot liu “Halo parte Governu ida ne’ebe nakloke no transparante mak responsabiliza ba erifikasaun públiku nian. Fo korajen ba debate hotu kona-ba Governu nia gastu. Ne’e sinál pozitivu ida ba ita-nia país demokrasia nurak ne’e.” Ministra Finansas Emilia Pires, 16 Junu 2008“Hafoin sakrifisiu ita nia povo iha tinan barak nia laran atu hetan Independensia ba ita nia Nasaun, ami konsidera katak jestaun diak ba rekursu publiku nian iha Timor-Leste laos deit nesesariu ona maibe mos obrigatoriu! No ida ne’e tenke, klaru, atu hatan nesesidade kolektivu Timor-oan sira.“[Ami bolu] ba Timor-oan hotu atu involve maka’as atu halao administrasaun publiku no, tantu ho posivel, atu partisipa iha prosesu foti desizaun Governu nian.”Primeiru Ministru Xanana Gusmão, 16 Marsu 2011Topiku loron toluFundasaun
Orsamentu Estadu sei prepara hosi Governu no hetan aprovasaun hosi Parlamentu Nasionál.Lei Orsamentu sei preve, bazea ba efisiénsia no efikásia, hafahe detailha reseita no despeza estadu nian, no mós, sees hosi ezistensia fundu no dotasaun sekretu sira.Ezekusaun Orsamentu sei iha fiskalizasaun hosi Tribunál Superiór Administrativu Fiskál no Konta mós hosi Parlamentu Nasionál.
Defini prosesu no kalendario aprovasaun Orsamentu Anual no Orsamentu Rektifikativu (Art. 34-38)Fo dalan ba estadu atu impresta osan (Art. 20)Kria regime duodesimal bainhira OGE seiduak hetan promulgasaun (Art. 31)Defini estruktura no jestaun Fundu Spesial (Art. 32)
Konseptu JeneralReceitas / revenue / rendimentuDespesas / expenditures / gastaDeficit ka “gap”VirementCarry-OverSustentaveis / sustainable / sustentavelDiferensia investimentu no gastu
Numeru BootKategoria GastuSalariu (Salaries)Sasan & apoiu servisu (Good and Sevices)Kapital Minor (Minor Capital)Kapital Dezenvolvimentu (Development Capital )Transferensia Publiku (Public Transfers)
Orsamentu Estadu 2011
Total gastu: USD tokon $1,306 Orsamentu 2002-2015
Kategoria RendimentuTaxa Domestiku/ Domestic Taxes (tuun depois 2008 tamba lei reforma taxa)Taxa de Utilização/ User Fees (Barak liu foos, no dala ruma mos sasan seluk)Receitas orgaun autonomiaFundo Petroleu ESI no liu ESISuporta Orsamentu Duador (hapara tiha ona) Projeitu Doador (la hatama iha Orsamentu Estadu)Imprestimo (seidauk)
Receitas iha OJE 2011 Total rendimentu: tokon $1,306. (Inklui tokon$141 husi tinan kotuk.)
Orgaun Autonomia iha OJE 2011La inklui iha OJE 2011:SAMES (Serviço Autónomo de Medicamentos e Equipamentos de Saúde, EP)Autoridade Nasional Petroleu (liur OJE)Kompania Mina Nasional (PETRONATIL) sei kria tinan 2011
Fundus Espesial
Fundu Infraestrutura (tokon $599)Fundu Dezenvolvimentu Kapital Umanu (tokon $25)Bele gastu tinan 2011 ka futuruBele muda alokasaunGestaun husi Ministeriu balun, PN la involve
Alokasaun iha OJE 2011 (tokon $)
 Timor-Leste iha mudansa kada tinan Numeru Populasaun sei aumenta 3% kada tinan, sei hadalas iha tinan 24 mai.
Inflasaun / Folin sasan sa’e. Iha estimasaun IMF nian hatudu iha 4.5% iha tinan 2010, no 6% ba iha 2011 no futuru.Tan ne’e, kustu fo nivel hanesan sei aumenta 9% kada tinan.Maibe nesesisade povo nian sei haboot hamutuk ho dezenvolvimentu.
Gastu dala ida deit no kada tinanGastu barak sei iha nafatin kada tinan tuir servisu no salariu governu nian.Gasta ba dala ida deit – hasoru nesesidade uniku.Kustu Dezenvolvimentu Kapital – Uma, infraestrutura bobot sira, dura ba tempo naruk. (Agora projeitu liu tokon $1 husi Fundu Infraestrutura)Kapital menor – Kareta, komputador – to'o deit tinan 5.Projeitu Multi-Anual aprova ona no gastu ba tinan balun mai. Bele iha kategoria oi-oin. (FI)
Ezekusaun Orsamentu (haree tan iha kraik)Limitasaun kontinua nafatinDiak liu atu evalua rezultadu gastus, duke fakar osan deit.Iha planu boot, kapasidade ki’ik liu atu implementa planu ne’e. 89% doador nia osan, no 70% estado nian, ba rai liur.Relatoriu sira la tuir realidade, basa komitmentu no obligasaun mos konta hanesan ezekuta ona.Fundu especial fo lisensa ba “carry-over”.
Servisu iha uma: OGE 2011 aloka hira ba UNTL? | Loron 2. Oinsa le’e dokumentu siraHaree dokumentu nia seksaun ida-idak.Buka informasaun ne’ebe ita hakarak.Karik la hetan, bele uza rekursu seluk ka halo estimatizasaun.
Fonte informasaun kona ba OJE 2011Analiza no KomentariuRelatoriu Parlamentu nian (liu-liu Komisaun C) Relatoriu FMI, UNMIT, UNDP, Banku Mundial, ADB, sst.Media no ema politiku sira (labele fiar lalais)
Info kona-ba reseitas mina-raiLivru neen husi Ministeriu FinansasPanorama / sumariu: objektivu, Stratejia, ekonomia, reseitas, gastus, finansiamentu, Fundu Petroleu, inisiativas foun Distritu: Programa iha kada distritu, subdistritu no suku Linhas Orsamental: (parte A no B): To’o nivel diresaun ka orgaunFundus Espesial: Lista projeitu iha FI no FDCH ba tinan 2011-2014
Livru 1: “Budget Overview” (Eng. ka Port.)Diskursu husi PM (12 Jan. 2011) Esplikasaun ba objektivu no planu Sumariu EzekutivuMacro-Ekonomia: Int’l, domestiku, predisaun Gastu: 2011-2015, CFTL, inisiativas iha kada kategoria, Fundus espesial, Ezekusaun, revisaunReseitas: (fatin ida deit iha pakote orsamental) Domestika, org.autonomia, mina rai, FP, RSE, doadorFinansiamento: Fundu especial, seidauk imprestaAnexu 1: Kalkulasaun Rendimentu SustentavelAnexu 2: Lei OrsamentalAnexu 3-4: RSE husi auditor Deloitte
Aprovasaun gastu no taxa Art.2-3,5Hasai husi Fundu Petroleu tokon $1,055 Art.4Dotasaun Governu tomak (tokon $65) Art.6Reserva kontinjensia (tokon $49) Art.7Orgaun autonomia Art.8Fundu espesial (tokon $624) Art.9An.1: Estimasaun reseitas (tokon $2,399 inklui t$2,288 mina) An.2: Dotasaun ba kada kategoria no orgaun (t$1,306) An.3: Orgaun autonomia (gastu t$51, inklui subsidiu t$32)An.4: Fundu Infraestrutura (tokon $599 iha 2011)An.5: Fundu Dezenvolv. Kapital Umanu (tokon $25)
Servisu iha uma: Saida mak sala ho artigu tuir mai husi STL 4 Abril 2011?
| Loron 3. Asuntu importanteFundu Infraestrutura: PEDN, ADN, jestaunEzekusaun orsamentuGasta liu ESI (Fundu Petroliferu) no revisaun Lei FPLori balansu husi tinan kotukPortal TransparansiaSustentabilidade – hanoin kona-ba futuruImprestimos no debe – JICA no IMF nian
Fundu Espesial InfraestruturaHahu ho tokon $599 iha tinan 2011 (livru no. 6)Planu atu aumenta ho: tokon $600 - 700 kada tinanAtu implementa PEDN no projeitu multianual hotu, no projeitu liu dolar tokon ida hotuJestaun husi Ministeriu balun no ADN (ka Port.), prosesu foun
Ezekusaun Orsamentu
Laos buat foun iha TLGovernu prioritiza prosentagem duke kualidade implementasaun programa.Iha planu boot, kapasidade ki’ik liu atu implementa planu ne’e.Governu atrai ona ho ne’e, tamba ne’e uza Fundu Espesial no transferensia (PDD/PDL) ne’ebe ke fasil liu.Relatoriu sira la tuir los, basa komitmentu no obligasaun mos konta hanesan ezekuta ona.
Objetivu Fundu PetroleuStabiliza rendimentu Governu nian wainhira mina folin la stavelKria sustentabilidade depois de petroleu maran, iha tinan 2023 (Karik la dezenvolve Sunrise)Reduz tentasaun atu gasta-liu wainhira rendimentu aumenta temporariamente
Osan husi ne’ebe, ba ne’ebe?

Folin mina-rai iha merkadu mundial
Hili iha ne'e atu hare folin agora dadauk. Fundu Petroleu
Hasai agora, gasta iha futuru
Balansu Fundu Petroleu
Rendimentu Sustentavel
Tuir formulariu iha Lei Fundu Petroliferu, maizoumenus hanesan tinan-tinanGovernu muda asumsaun, dala ruma prediksaun folin mina la prudente.
Inisiativa foun, diakSedu liu atu bele julgaSeidauk inklui informasaun kona-ba aprovisionamentu ka reseitasLH interese atu hatene esperiensia no problema ruma ne'ebe kolega enfrenta
Sustentabilidade ba aban bainruaRekursu naun-renovable limitatadu la halimarTenke hamenus dependensia husi sektor petroliferuSeidauk iha sektor privadu: industria ki'ik bele halo no faan produtu lokalHare Relatoriu UNDP nian no La'o Hamutuk-nia komentariu
Rikusoin Petroleu limitadu tebes
Balansu Fundu Petroleu iha Futuru
Balansu komersiu iha Timor-Leste
La konsidera merkadu ho servisu – sasan deit.Importasaun barak la inklui estatistika ofisial
Impresta agora, selu tusan iha futuru.Labele uza Fundu Petroleu hanesan garantia ba debe. Maibe sira ne'ebe fo impresta hotu hatene katak selu tusan atu mai husi FP.Esboso PEDN impresta tokon $6,000 durante tinan 6.Portugal konkorda iha 2009 atu fo impresta tokon $800, maibe Portugal kiak ona, labele fo agora.Japaun rekomenda impresta tokon $200 durante tinan 5.FMI/Banku Mundial asumsaun impresta total tokon $900 durante 2011-2030.FMI/BM sujere “A gradual approach to borrowing to allow time for building up debt management capacity from scratch.”
|
Iha fulan Marsu no Abril tinan 2011, La'o Hamutuk fo treinamentu ba Fundasaun Mahein no NGO sira seluk: Oinsa Analiza Orsamentu Jeral Estadu Timor-Leste nian. Treinamentu ida ne'e fokus ba sektor defesa no seguransa, maibe nia inklui konseptu relevante ba asuntu hotu iha OJE. Ami adapta pajina ida ne'e husi treinamentu fulan kotuk. Pagina web kona-ba Orsamentu Estadu tinan tinan Buku Orsamentu Jeral Estadu Tinan 2011 Lei no dokumentu legal Kazu OJE 2011 Prezidente Republika lori ba Tribunal Rekursu Diskusaun iha Parlamentu Nasional Submisaun no komentariu kona-ba OJE 2011 Relatoriu sira kona ba ezekusaun orsamentu Topiku seluk iha website La'o Hamutuk nian Komentariu seluk Fonte seluk
Topiku balun ita esplora durante treinamentuSelu liu ba asesor duke funsionariu publiku (rihun dolar EUA)Iha orgaun balun, orsamentu aloka ba konsultan sira boot liu sira aloka ba funsionariu publiku, hanesan ne'e. Ministeriu | Salariu | Asesor | Rasio | OJE la inklui Orgaun Autonomia | 114,558 | 35,635 | 0.3 | M.Infra. SEAAU DG Servisu Korporativa | 60 | 2,645 | 44.1 | M.Ekon.Dez. Admin Finansas | 79 | 2,110 | 26.7 | M.Ekon.Dez. Promosaun Investimentu | 18 | 292 | 16.2 | M.Fin. DG Servisu Korporativa | 223 | 2,000 | 9.0 | S.E. Rekursu Naturais | 220 | 1,200 | 5.5 | MTCI Gabinete Ministru | 67 | 336 | 5.0 | S.E. Seguransa | 72 | 337 | 4.7 | Prezidente Republika | 500 | 2,104 | 4.2 | S.E. Conselhu Ministrus | 306 | 1,212 | 4.0 | Governu tomak | 50 | 171 | 3.4 | Primeiru Min. no Conselhu Min. | 3,008 | 9,400 | 3.1 | M.Infra. Aviasaun | 30 | 100 | 2.6 | M.Agrik. Agrik Hor | 152 | 365 | 2.4 | MTCI DG Turismo | 60 | 144 | 2.4 | Kom. Funsaun Publika | 298 | 648 | 2.2 | S.E. Promosaun Iqualidade | 205 | 395 | 1.9 | Tribunal | 590 | 1,051 | 1.8 | Min. Ekonomia no Dezenv. | 1,459 | 2,420 | 1.7 | S.E. Politika Enerjetika | 181 | 277 | 1.5 | Prokuradora Jeral | 699 | 933 | 1.3 | S.E. Defensa | 207 | 228 | 1.1 | Min.Turismo,Komersiu, Industria (MTCI) | 916 | 999 | 1.1 | Total (parsial) | 7,822 | 26,628 | 3.4 | Persentajem husi OJE tomak | 7% | 75% | |
Exemplu: Alokasaun ba Sektor Seguransa
+ Inklui tokon $19.9 salariu, $2.9 B&S, $0.4 transferensia, $6.2 kap.menor, no $1.9 kap.dez. * UNPOL, IMET, asesor sira, treinamentu conjuntu, visita ro funu, uma husi Xina no sst. la inklui iha orsamentu. PNTL iha Portal Transparensia (Ezekusaun durante 2010)MDS by Directorate PNTL Gastu PNTL Comando Nasional Operasaun PNTL CNO Bens no servisu PNTL CNO B&S combustivel
Exemplu: Gastu ba SERN
Functionariu iha SERN
Exemplu: MTCI importasaun foz2011, receitas: tokon $10.0 (Tabel 5.2, bk 1, OJE 2011) 2011, gastus: tokon $14.2 (tokon $13.5 supplies) (p. 479, bk 4B, OJE 2011) Iha OJE 2011, Kapital Menor (KM) iha Fundu Seguransa Ai-han (FSA) rihun $23.
Iha 2010 bele sosa kareta husi Fundu Seguransa Ai-han ka la'e? OJE orijinal 2010 (p. 359) aloka tokon $26.2 ba FSA. Kapital Menor rihun $12 ba IT, rihun $8 ba mobilarios, $0 ba kareta.
Orsamentu Rektifikativu 2010 aumenta tokon $17.5, hanesan Bens no Servisu (Diskursu PM, p. 6)
Transparency Portal 2010 tomak:
|