La’o Hamutuk

Bulletin  |  Surat Popular  |  Topic index  |  Reports & Announcements  |  Updates
Reference  |   Presentations  |  Mission Statement  |  LH Blog  |  Search  |  Home

Treinamentu kona-ba Orsamentu Jeral Estadu RDTL

12 Maiu 2011

Textu Apresentasau, husi aprezentasaun Powerpoint (4 MB)

Hili dezenho ida atu hare'e boot liu

“Halo parte Governu ida ne’ebe nakloke no transparante mak responsabiliza ba erifikasaun públiku nian.  Fo korajen ba debate hotu kona-ba Governu nia gastu.  Ne’e sinál pozitivu ida ba ita-nia país demokrasia nurak ne’e.”

Ministra Finansas Emilia Pires, 16 Junu 2008

“Hafoin sakrifisiu ita nia povo iha tinan barak nia laran atu hetan Independensia ba ita nia Nasaun, ami konsidera katak jestaun diak ba rekursu publiku nian iha Timor-Leste laos deit nesesariu ona maibe mos obrigatoriu!  No ida ne’e tenke, klaru, atu hatan nesesidade kolektivu Timor-oan sira.

“[Ami bolu] ba Timor-oan hotu atu involve maka’as atu halao administrasaun publiku no, tantu ho posivel, atu partisipa iha prosesu foti desizaun Governu nian.”

Primeiru Ministru Xanana Gusmão, 16 Marsu 2011

Topiku loron tolu

  1. Fundasaun

  2. Fonte informasaun

  3. Asuntu importante

Konstituisaun RDTL Artigu 145 (Orsamentu Estadu)

  1. Orsamentu Estadu sei prepara hosi Governu no hetan aprovasaun hosi Parlamentu Nasionál.

  2. Lei Orsamentu sei preve, bazea ba efisiénsia no efikásia, hafahe detailha reseita no despeza estadu nian, no mós, sees hosi ezistensia fundu no dotasaun sekretu sira.

  3. Ezekusaun Orsamentu sei iha fiskalizasaun hosi Tribunál Superiór Administrativu Fiskál no Konta mós hosi Parlamentu Nasionál.

Lei  No. 13/2009 Orsamentu no Jestaun Finanseiru (ka Ingles)

  • Defini prosesu no kalendario aprovasaun Orsamentu Anual no Orsamentu Rektifikativu (Art. 34-38)

  • Fo dalan ba estadu atu impresta osan (Art. 20)

  • Kria regime duodesimal bainhira OGE seiduak hetan promulgasaun (Art. 31)

  • Defini estruktura no jestaun Fundu Spesial (Art. 32)

Konseptu Jeneral

  • Receitas / revenue / rendimentu

  • Despesas / expenditures / gasta

  • Deficit ka “gap”

  • Virement

  • Carry-Over

  • Sustentaveis / sustainable / sustentavel

  • Diferensia investimentu no gastu

Numeru Boot

Kategoria Gastu

  • Salariu (Salaries)

  • Sasan & apoiu servisu (Good and Sevices)

  • Kapital Minor (Minor Capital)

  • Kapital Dezenvolvimentu (Development Capital )

  • Transferensia Publiku (Public Transfers)

Orsamentu Estadu 2011

Total gastu: USD tokon $1,306

Orsamentu 2002-2015

Kategoria Rendimentu

  • Taxa Domestiku/ Domestic Taxes (tuun depois 2008 tamba lei reforma taxa)

  • Taxa de Utilização/ User Fees  (Barak liu foos, no dala ruma mos sasan seluk)

  • Receitas orgaun autonomia

  • Fundo Petroleu ESI no liu ESI

  • Suporta Orsamentu Duador (hapara tiha ona)
    Projeitu Doador (la hatama iha Orsamentu Estadu)

  • Imprestimo (seidauk)

Receitas iha OJE 2011
Total rendimentu: tokon $1,306.
(Inklui tokon$141 husi tinan kotuk.)

Orgaun Autonomia iha OJE 2011

  • EDTL (la inklui subsidiu iha FI no Min. Infra.)

  • Aeroportu Nicolau Lobato

  • APORTIL, inklui portu Dili no Ro-ahi Nakroma

  • Institutu Gestaun Ekipamentu

    Rendimentu tokon $19.2, Gastus tokon $51.3 (94% EDTL)

La inklui iha OJE 2011:

  • SAMES (Serviço Autónomo de Medicamentos e Equipamentos de Saúde, EP)

  • Autoridade Nasional Petroleu (liur OJE)

  • Kompania Mina Nasional (PETRONATIL) sei kria tinan 2011

Fundus Espesial

Alokasaun iha OJE 2011 (tokon $)

Timor-Leste iha mudansa kada tinan

  • Numeru Populasaun sei aumenta 3% kada tinan, sei hadalas iha tinan 24 mai.

  • Inflasaun / Folin sasan sa’e. Iha estimasaun IMF nian hatudu iha 4.5% iha tinan 2010, no 6% ba iha 2011 no futuru.

  • Tan ne’e, kustu fo nivel hanesan sei aumenta 9% kada tinan.

  • Maibe nesesisade povo nian sei haboot hamutuk ho dezenvolvimentu.

Gastu dala ida deit no kada tinan

  • Gastu barak sei iha nafatin kada tinan tuir servisu no salariu governu nian.

  • Gasta ba dala ida deit – hasoru nesesidade uniku.

  • Kustu Dezenvolvimentu Kapital – Uma, infraestrutura bobot sira, dura ba tempo naruk.
    (Agora projeitu liu tokon $1 husi Fundu Infraestrutura)

  • Kapital menor – Kareta, komputador – to'o deit tinan 5.

  • Projeitu Multi-Anual aprova ona no gastu ba tinan balun mai. Bele iha kategoria oi-oin. (FI)

Ezekusaun Orsamentu (haree tan iha kraik)

  • Limitasaun kontinua nafatin

  • Diak liu atu evalua rezultadu gastus, duke fakar osan deit.

  • Iha planu boot, kapasidade ki’ik liu atu implementa planu ne’e.
    89% doador nia osan, no 70% estado nian, ba rai liur.

  • Relatoriu sira la tuir realidade, basa komitmentu no obligasaun mos konta hanesan ezekuta ona.

  • Fundu especial fo lisensa ba “carry-over”.

Servisu iha uma:  OGE 2011 aloka hira ba UNTL?

Loron 2. Oinsa le’e dokumentu sira

  1. Haree dokumentu nia seksaun ida-idak.

  2. Buka informasaun ne’ebe ita hakarak.

  3. Karik la hetan, bele uza rekursu seluk ka halo estimatizasaun.

Fonte informasaun kona ba OJE 2011

Analiza no Komentariu

Info kona-ba reseitas mina-rai

Livru neen husi Ministeriu Finansas

  1. Panorama / sumariu: objektivu, Stratejia, ekonomia, reseitas, gastus, finansiamentu, Fundu Petroleu, inisiativas foun

  2. Planos de Aksaun Anual: Husi kada ministeriu

  3. Distritu: Programa iha kada distritu, subdistritu no suku

  4. Linhas Orsamental: (parte A no B): To’o nivel diresaun ka orgaun

  5. Parseiros de Dezenvolvimentu: Husi kada doador, ba kada orgaun, projeitu no distritu

  6. Fundus Espesial: Lista projeitu iha FI no FDCH ba tinan 2011-2014

Livru 1: “Budget Overview” (Eng. ka Port.)

  1. Diskursu husi PM (12 Jan. 2011) Esplikasaun ba objektivu no planu

  2. Sumariu Ezekutivu

  3. Macro-Ekonomia: Int’l, domestiku, predisaun

  4. Gastu: 2011-2015, CFTL, inisiativas iha kada kategoria, Fundus espesial, Ezekusaun, revisaun

  5. Reseitas: (fatin ida deit iha pakote orsamental) Domestika, org.autonomia, mina rai, FP, RSE, doador

  6. Finansiamento: Fundu especial, seidauk impresta

    Anexu 1: Kalkulasaun Rendimentu Sustentavel

    Anexu 2: Lei Orsamental

    Anexu 3-4: RSE husi auditor Deloitte

Lei No. 1/II OJE 2011

  • Aprovasaun gastu no taxa Art.2-3,5

  • Hasai husi Fundu Petroleu tokon $1,055 Art.4

  • Dotasaun Governu tomak (tokon $65) Art.6

  • Reserva kontinjensia (tokon $49) Art.7

  • Orgaun autonomia Art.8

  • Fundu espesial (tokon $624) Art.9

  • An.1: Estimasaun reseitas (tokon $2,399 inklui t$2,288 mina)

  • An.2: Dotasaun ba kada kategoria no orgaun (t$1,306)

  • An.3: Orgaun autonomia (gastu t$51, inklui subsidiu t$32)

  • An.4: Fundu Infraestrutura (tokon $599 iha 2011)

  • An.5: Fundu Dezenvolv. Kapital Umanu (tokon $25)

Servisu iha uma:
Saida mak sala ho artigu tuir mai husi STL 4 Abril 2011?

Loron 3. Asuntu importante

  • Fundu Infraestrutura: PEDN, ADN, jestaun

  • Ezekusaun orsamentu

  • Gasta liu ESI (Fundu Petroliferu) no revisaun Lei FP

  • Lori balansu husi tinan kotuk

  • Portal Transparansia

  • Sustentabilidade – hanoin kona-ba futuru

  • Imprestimos no debe – JICA no IMF nian

Fundu Espesial Infraestrutura

  • Hahu ho tokon $599 iha tinan 2011 (livru no. 6)

  • Planu atu aumenta ho: tokon $600 - 700 kada tinan

  • Atu implementa PEDN no projeitu multianual hotu, no projeitu liu dolar tokon ida hotu

  • Jestaun husi Ministeriu balun no ADN (ka Port.), prosesu foun

  • Dekreto-Lei foun (ka Port.), seidauk iha orgaun atu kontrola

Ezekusaun Orsamentu

  • Laos buat foun iha TL

  • Governu prioritiza prosentagem duke kualidade implementasaun programa.

  • Iha planu boot, kapasidade ki’ik liu atu implementa planu ne’e.

  • Governu atrai ona ho ne’e, tamba ne’e uza Fundu Espesial no transferensia (PDD/PDL) ne’ebe ke fasil liu.

  • Relatoriu sira la tuir los, basa komitmentu no obligasaun mos konta hanesan ezekuta ona.

Objetivu Fundu Petroleu

  • Stabiliza rendimentu Governu nian wainhira mina folin la stavel

  • Kria sustentabilidade depois de petroleu maran, iha tinan 2023 (Karik la dezenvolve Sunrise)

  • Reduz tentasaun atu gasta-liu wainhira rendimentu aumenta temporariamente

Osan husi ne’ebe, ba ne’ebe?

Folin mina-rai iha merkadu mundial

    Hili iha ne'e atu hare folin agora dadauk.

Fundu Petroleu

Hasai agora, gasta iha futuru

Balansu Fundu Petroleu

Rendimentu Sustentavel

  • Tuir formulariu iha Lei Fundu Petroliferu, maizoumenus hanesan tinan-tinan

  • Governu muda asumsaun, dala ruma prediksaun folin mina la prudente.

Portal transparensia

  • Inisiativa foun, diak

  • Sedu liu atu bele julga

  • Seidauk inklui informasaun kona-ba aprovisionamentu ka reseitas

  • LH interese atu hatene esperiensia no problema ruma ne'ebe kolega enfrenta

Sustentabilidade ba aban bainrua

  • Rekursu naun-renovable limitatadu la halimar

  • Tenke hamenus dependensia husi sektor petroliferu

  • Projeitu Tasi Mane la ajuda sektor "naun-mina"

  • Seidauk iha sektor privadu: industria ki'ik bele halo no faan produtu lokal

  • Hare Relatoriu UNDP nian no La'o Hamutuk-nia komentariu

Rikusoin Petroleu limitadu tebes

Balansu Fundu Petroleu iha Futuru

Balansu komersiu iha Timor-Leste

  • La konsidera merkadu ho servisu – sasan deit.

  • Importasaun barak la inklui estatistika ofisial

Imprestimu (pajina web LH nian)

  • Impresta agora, selu tusan iha futuru.

  • Labele uza Fundu Petroleu hanesan garantia ba debe.
    Maibe sira ne'ebe fo impresta hotu hatene katak selu tusan atu mai husi FP.

  • Esboso PEDN impresta tokon $6,000 durante tinan 6.

  • Portugal konkorda iha 2009 atu fo impresta tokon $800, maibe Portugal kiak ona, labele fo agora.

  • Japaun rekomenda impresta tokon $200 durante tinan 5.

  • FMI/Banku Mundial asumsaun impresta total tokon $900 durante 2011-2030.

  • FMI/BM sujere “A gradual approach to borrowing to allow time for building up debt management capacity from scratch.”

Iha fulan Marsu no Abril tinan 2011, La'o Hamutuk fo treinamentu ba Fundasaun Mahein no NGO sira seluk: Oinsa Analiza Orsamentu Jeral Estadu Timor-Leste nian. Treinamentu ida ne'e fokus ba sektor defesa no seguransa, maibe nia inklui konseptu relevante ba asuntu hotu iha OJE. Ami adapta pajina ida ne'e husi treinamentu fulan kotuk.

Pagina web kona-ba Orsamentu Estadu tinan tinan

Buku Orsamentu Jeral Estadu Tinan 2011

 Final Proposta
 Eng.Port.Tet.Eng.Port.
Lei Orsamentu tomak Port EngPort
Exposisaun Motivos   EngPort
Diskursu PM nian 12 Jan. 2011EngPort

Tet

  
1 Panorama / OverviewEngPort EngPort
2 Planu Aksaun Anual  Port   
3 Distritu  Tet  
4A Linhas Orsamental hahu-MJEngPort EngPort
4B Linhas Orsamental MS-remataEngPort 
5 Parceiros de DesenvolvimentoEng  EngPort
6 Fundus Espesial Port EngPort

Lei no dokumentu legal

Kazu OJE 2011 Prezidente Republika lori ba Tribunal Rekursu

Diskusaun iha Parlamentu Nasional

Submisaun no komentariu kona-ba OJE 2011

Relatoriu sira kona ba ezekusaun orsamentu

Topiku seluk iha website La'o Hamutuk nian

Komentariu seluk

Fonte seluk


Topiku balun ita esplora durante treinamentu

Selu liu ba asesor duke funsionariu publiku (rihun dolar EUA)

Iha orgaun balun, orsamentu aloka ba konsultan sira boot liu sira aloka ba funsionariu publiku, hanesan ne'e.

Ministeriu

Salariu

Asesor

Rasio

OJE la inklui Orgaun Autonomia

114,558

35,635

0.3

M.Infra. SEAAU DG Servisu Korporativa

60

2,645

44.1

M.Ekon.Dez. Admin Finansas

79

2,110

26.7

M.Ekon.Dez. Promosaun Investimentu

18

292

16.2

M.Fin. DG Servisu Korporativa

223

2,000

9.0

S.E. Rekursu Naturais

220

1,200

5.5

MTCI Gabinete Ministru

67

336

5.0

S.E. Seguransa

72

337

4.7

Prezidente Republika

500

2,104

4.2

S.E. Conselhu Ministrus

306

1,212

4.0

Governu tomak

50

171

3.4

Primeiru Min. no Conselhu Min.

3,008

9,400

3.1

M.Infra. Aviasaun

30

100

2.6

M.Agrik. Agrik Hor

152

365

2.4

MTCI DG Turismo

60

144

2.4

Kom. Funsaun Publika

298

648

2.2

S.E. Promosaun Iqualidade

205

395

1.9

Tribunal

590

1,051

1.8

Min. Ekonomia no Dezenv.

1,459

2,420

1.7

S.E. Politika Enerjetika

181

277

1.5

Prokuradora Jeral

699

933

1.3

S.E. Defensa

207

228

1.1

Min.Turismo,Komersiu, Industria (MTCI)

916

999

1.1

Total (parsial)

7,822

26,628

3.4

Persentajem husi OJE tomak

7%

75%

 

Exemplu: Alokasaun ba Sektor Seguransa

+ Inklui tokon $19.9 salariu, $2.9 B&S, $0.4 transferensia, $6.2 kap.menor, no $1.9 kap.dez.

* UNPOL, IMET, asesor sira, treinamentu conjuntu, visita ro funu, uma husi Xina no sst. la inklui iha orsamentu.

PNTL iha Portal Transparensia (Ezekusaun durante 2010)

  1. MDS by Directorate

  2. PNTL Gastu

  3. PNTL Comando Nasional Operasaun

  4. PNTL CNO Bens no servisu

  5. PNTL CNO B&S combustivel

Exemplu: Gastu ba SERN

   Functionariu iha SERN

Exemplu: MTCI importasaun foz

2011, receitas: tokon $10.0 (Tabel 5.2, bk 1, OJE 2011)
2011, gastus: tokon $14.2 (tokon $13.5 supplies) (p. 479, bk 4B, OJE 2011)

Iha OJE 2011, Kapital Menor (KM) iha Fundu Seguransa Ai-han (FSA) rihun $23.

   Iha 2010 bele sosa kareta husi Fundu Seguransa Ai-han ka la'e?

  • OJE orijinal 2010 (p. 359) aloka tokon $26.2 ba FSA.
    Kapital Menor rihun $12 ba IT, rihun $8 ba mobilarios, $0 ba kareta.

  • Orsamentu Rektifikativu 2010 aumenta tokon $17.5, hanesan Bens no Servisu (Diskursu PM, p. 6)

  • Transparency Portal 2010 tomak:

The Timor-Leste Institute for Development Monitoring and Analysis (La’o Hamutuk)
Institutu Timor-Leste ba Analiza no Monitor ba Dezenvolvimentu
Rua D. Alberto Ricardo, Bebora, Dili, Timor-Leste
P.O. Box 340, Dili, Timor-Leste
Tel: +670-3321040 or +670-77234330
email: 
laohamutuk@gmail.com    Web: http://www.laohamutuk.org    Blog: laohamutuk.blogspot.com